Mikä on tunnetekoäly (EAI) ja mitä hyötyjä ja haasteita siihen liittyy?
Yksi merkittävimmistä eroista ihmisen ja tekoälyn välillä on ollut se, ettei tekoälyllä ole tunteita. Vaikka tekoäly itsessään ei tunne, viime vuosien kehityksen myötä se on oppinut tunnistamaan ja käsittelemään ihmisten tunnetiloja. Tämä tunteisiin liittyvä sosiaalinen älykkyys on ollut perinteisesti tekoälyn puute.
Mikä on tunnetekoäly?
Tunnetekoäly (emotion AI, affective AI) on tekoälyn haara, joka analysoi ja simuloi ihmisen tunteita sekä reagoi niihin. Tunnetekoälyä kutsutaan myös affektiiviseksi laskennaksi (affective computing), millä tarkoitetaan sellaisten järjestelmien ja laitteiden tutkimusta ja kehittämistä, jotka voivat tunnistaa, tulkita, käsitellä ja simuloida ihmisen affekteja eli tunnetilojen kokemuksia ja ilmaisuja. Käsitteen historia ulottuu jo ainakin vuoteen 1995, jolloin MIT-professori Rosalind Picard julkaisi teoksen Affective Computing.
Tunnetekoälyssä hyödynnettäviä teknologioita ovat muun muassa puheentunnistus, kasvojen ilmeiden analyysi, biometrinen data ja luonnollisen kielen prosessointi.
Tunteita pystytään jo ennakoimaan
Tunnetekoälyn kehitys on pitkällä. Tekoäly ei ainoastaan pysty arvioimaan ihmisen tämänhetkistä tunnetilaa, vaan MIT:n tutkijat ovat onnistuneet kehittämään tekoälyn, joka pystyy ennakoimaan tunteita. Laskennallinen malli suunniteltiin ennustamaan ihmisten tunteita vankilapelin dilemman kaltaiseen klassiseen peliteoriaan perustuvassa tilanteessa. Kahden ihmisen on päätettävä, tekevätkö he yhteistyötä kumppaninsa kanssa vai pettävätkö he heidät. Mallissa otettiin huomioon tekijöitä, joiden oletettiin vaikuttavan ihmisten tunteisiin, mukaan lukien henkilön halut, odotukset tietyssä tilanteessa ja se, oliko kukaan tarkkailemassa heidän toimintaansa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä tekoälymalli on luotu tiettyä tarkkaan määriteltyä tilannetta varten ja tunteiden ennustaminen ilman tällaisia ennakkotietoja on paljon vaikeampaa.
Tällä hetkellä tekoäly pystyy suorittamaan monimutkaisiakin tehtäviä, mutta sen kyky tulkita ja vastata ihmisten tunnetiloihin on rajallinen. Tämä puute näkyy erityisesti tilanteissa, joissa inhimilliset tunteet, hienovaraisuus ja sosiaaliset nyanssit ovat keskeisiä. Ilman kehittynyttä tunnetekoälyä vuorovaikutus tekoälyn kanssa voi jäädä kylmäksi ja epätarkaksi, jolloin syntyy haasteita ymmärryksessä ja empatiassa.
Hyötyjä
Tunnetekoäly voi parantaa asiakaskokemuksia monilla eri aloilla. Sovelluskohteita on rajattomasti. Tässä muutama esimerkki:
Erilaiset virtuaaliset avustajat, kuten chatbotit, voivat parantaa palveluaan analysoimalla asiakkaiden tunnetiloja ja tarjoamalla personoitua palvelua.
Markkinoijat voivat hyödyntää tunnetekoälyä arvioimalla kuluttajien reaktioita mainoskampanjoihin. Tämä mahdollistaa kohdennetumman mainonnan ja paremman sitoutumisen kohdeyleisöön.
Terveydenhuollossa tunnetekoäly voi analysoida potilaan kasvojen ilmeitä ja äänensävyä auttaakseen hoitohenkilökuntaa ymmärtämään potilaiden tarpeita ja tunnetiloja paremmin. Se voi esimerkiksi arvioida kiputasoa. Tämä voi parantaa vuorovaikutusta ja luoda inhimillisempää hoitoympäristöä.
Videopelit voivat käyttää tunnetekoälyä pelikokemuksen parantamiseen. Esimerkiksi pelin vaikeustasoa voidaan säätää pelaajan tunnetilan perusteella, tarjoten haasteita tai rentoutumista tarpeen mukaan.
Tunnetekoäly edistää liikenneturvallisuutta havaitsemalla esimerkiksi uneliaat tai vihaiset kuljettajat. Järjestelmä voi tarvittaessa laukaista hälytyksen tai jopa pysäyttää auton. Tämä teknologia kiihdyttää autonomisten ajoneuvojen kehitystä.
Tunnetekoäly voi auttaa tunnistamaan työntekijöiden tunnetiloja, kuten stressiä ja uupumusta, analysoimalla esimerkiksi puheen sävyä ja kasvojen ilmeitä. Tämä antaa työnantajille mahdollisuuden tarjota tukea ja resursseja ajoissa.
Haasteita
Tunnetekoälyssä voi olla vääristymiä ja epätarkkuuksia yhtä lailla kuin muissa teknologioissa
Erityisesti neuroepätyypilliset ihmiset saattavat ilmaista tunteitaan eri tavoin tai poiketa normeista, ja jos tunnetekoäly perustuu rajoitettuihin näkemyksiin normaaliudesta, se voi johtaa virheellisiin tulkintoihin. Esimerkiksi autismin kirjon henkilöt voivat ilmaista tunnetilojaan eri tavoin kuin neurotyypilliset henkilöt.
Tunteet ovat monimutkaisia ja subjektiivisia kokemuksia. Vaikka perustunteet ilmenevät kaikilla yksilöillä kulttuurista tai kasvatuksesta riippumatta, ne voivat olla voimakkaasti subjektiivisia sen perusteella, mikä kokemus tunteen aiheuttaa. Tunteet voivat vaihdella merkittävästi yksilöiden välillä, ja niiden tulkinta ja kokemus voivat olla voimakkaasti sidoksissa henkilökohtaisiin taustoihin, kokemuksiin ja arvoihin. Saman tilanteen tai tapahtuman kohdatessaan ihmiset voivat kokea ja ilmaista tunteitaan hyvin eri tavoin. Esimerkiksi suru, ilo tai pelko voivat ilmetä yksilöillä eri voimakkuuksina tai erilaisina reaktioina samanlaisiin ärsykkeisiin. Tunteet eivät ole aina yksiselitteisiä tai universaaleja, vaan ne heijastelevat monia henkilökohtaisia tekijöitä ja kokemuksia.
Tunnetekoälyn sovelluksissa, kuten rekrytointiprosesseissa, voi olla riski, että järjestelmät tekevät päätelmiä henkilön kyvyistä tai sopivuudesta työhön perustuen vääristyneisiin tulkintoihin tunnetiloista
Voi tuoda mukanaan haasteita yksityisyyteen liittyen. Esimerkiksi käyttäjien suostumuksen saaminen tunnetekoälyn käyttöön voi olla haasteellista. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, miten heidän tunnetietojaan kerätään, käytetään ja jaetaan.
Tunteita voidaan feikata tiettyyn pisteeseen asti, erityisesti ulkoisesti näkyviä ilmaisuja kuten hymyjä tai surullisia ilmeitä. Ihmiset voivat oppia tietoisesti muokkaamaan kasvojensa ilmeitä ja äänensävyjään esittääkseen tiettyjä tunteita, vaikka he eivät tunne niitä sisäisesti. Tämä voi tapahtua tilanteissa, joissa yksilö haluaa antaa tietyn vaikutelman tai sopeutua sosiaalisiin odotuksiin.
Jotkin tunnetekoälyyn liittyvät osa-alueet ovat todella vaikeita ja monimutkaisia. Ei ole järjestelmää, joka pystyisi tunnistamaan sarkasmin täysin.
Herättää lukuisia eettisiä kysymyksiä
Tunnetekoälystä voi seurata paljon hyvää, mutta niin myös huonoa, mikäli ei kiinnitetä riittävästi huomiota sen vastuullisuuteen ja eettisyyteen. Tällaisia seikkoja varten olisi hyvä olla standardit, jotka ohjaisivat tunnetekoälyn suunnittelua. Niin tunnetekoälyn kehittäjien kuin käyttäjien tulisi ymmärtää, miten tekoälyä käytetään ja mitkä ovat sen vaikutukset yksilöiden elämiin.