Data citizen ja datan demokratisoituminen
Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan data citizenistä tai datakansalaisesta? Termiä voidaan tarkastella kahdella tasolla. Laajemmassa kontekstissa datakansalaisuuden voidaan katsoa viittaavan siihen, että olemme tekemisissä jatkuvasti datan kanssa jokapäiväisessä elämässämme. Maailman digitalisoituminen on edennyt pitkälle ja datan kulutus henkeä kohden kasvaa koko ajan. Tämän väljemmän merkityksen ohella data citizenistä puhutaan paljon työelämä-kontekstissa. Mikä tai kuka on organisaation data citizen?
Ennen organisaatioiden peruskäyttäjillä ei ollut pääsyä laajasti dataan käsiksi, vaan sitä pääsi tarkastelemaan ja käsittelemään vain pieni ja rajallinen joukko. Data on tullut – jos ei kaikkien – niin paljon aiempaa laajemman porukan saataville. Puhutaan datan demokratisoitumisesta. Datan demokratisoituminen on ollut käynnissä jo vuosia, mutta erityisesti se alkoi kiihtyä 2000-luvun lopulla. 2010-luvulla kehitys nopeutui merkittävästi datan määrän kasvun ja teknologisen kehityksen, kuten pilvipalveluiden, myötä. Data demokratisoituu ja entistä useampi työntekijä on jollain tavoin sen kanssa tekemisissä ja hyödyntää sitä omassa työssään. Kun tieto on suoraan jokaisen saatavilla, organisaatiosta tulee dataohjautuva ja päätöksenteko perustuu tietoon. Näitä datan kanssa jollakin tavalla tekemisissä olevia työntekijöitä voidaan nimittää data citizeneiksi.
Dataohjautuvuus tuo tutkitustikin kilpailuetua, ja dataohjautuvuuden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Vaikka dataohjautuvuus voi tuoda merkittäviä etuja organisaatioille, täytyy huomioida, että dataohjautuvuus ei automaattisesti takaa menestystä, vaan menestys edellyttää paljon muutakin, kuten strategista suunnittelua ja jatkuvaa kehitystä. Riippuu myös paljon organisaation toimialasta, koosta, tavoitteista jne., kuinka paljon organisaatio hyötyy dataohjautuvuudesta.
Organisaatiot ovat hyvin erilaisissa vaiheissa dataohjautuvuuden suhteen. Joku voisi kysyä, minkä takia kaikki organisaatiot eivät ole dataohjautuvia. Syitä on monia. Dataohjautuvuuden saavuttaminen vaatii monenlaisten asioiden huomioimista. Ei riitä, että työntekijöillä on avoin pääsy dataan. Tällöin esimerkiksi kaksi eri työntekijää voi päätyä aivan eri lukuihin, mikäli ne on laskettu eri lähtötiedoista. Tarvitaan yhteinen tapa tulkita dataa, yhteinen datanlukutaito. Se taas sisältää ymmärryksen liiketoiminnan lainalaisuuksista ja koko tiedonjalostusketjusta.
Se, että datasta on tullut entistä tärkeämpi osa organisaation toimintaa, edellyttää työntekijöiltä uudenlaista osaamista. Datasta ei hyödy mitään, mikäli sitä ei osata käsitellä oikein. Tämä on tehnyt datanlukutaidosta entistä tärkeämpää. Vaikka rivityöntekijä osaisi tehdä kevyttä dataan pohjaavaa analyysia, data-ammattilaisia tarvitaan yhä, kun tehdään monimutkaisempaa analyysia.