Datakulttuuri ja tiedolla johtaminen

Tiedolla johtamisen projekteissa on tavoitteena tuottaa parempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa päätöksenteon tueksi ja tehdä siten organisaation toiminnasta tehokkaampaa. Miten tiedolla johtaminen ja datakulttuuri liittyvät toisiinsa ja milloin pitäisi puhua mistäkin?

Aloitetaan asian avaaminen tarkastelemalla tietojohtamista. Yleisen käsityksen (ja tutkitun tiedon) mukaan yritysten johtaminen ei onnistu enää "mutu-tuntumalla" vaan menestyviä yrityksiä yhdistää se, että ne tekevät oikeat päätökset oikeaan aikaan ja nopeasti. Tietojohtamisen konsultit nostavat usein esiin kolme keskeistä huomiota liittyen päätösten ja datan suhteeseen:

• saavuttamaton data tarkoittaa vähemmän päätöksiä

• epäluotettava data tarkoittaa kyseenalaisia päätöksiä

• vahvistamattomat tiedot tarkoittavat huonoja päätöksiä

Datan pitää siis olla kaikkien saatavilla ja sen pitää olla luotettavaa ja verifioitua. Tietojohtamisen onnistumisen kannalta esitetyt huomiot eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan projektien määrittelytyössä on myös selvitettävä kuka tarvitsee mitäkin tietoa ja mitä päätöksiä hänen täytyy pystyä tekemään sen avulla. Jotta voi johtaa tiedolla, on ensin ymmärrettävä, mitä johdetaan.

Kalifornian piilaaksossa sijaitseva tiedonhallintaan, analytiikkaan ja datan hallintaan keskittyvä Alation on julkaissut vuodesta 2020 lähtien ympäri maailmaa toimivien yritysten datakulttuurin tilaa kuvaavan raportin "State of Data Culture Report" jota varten he ovat kehittäneet ns. DCI-indeksin (Data culture index). Indeksi rakentuu kolmesta mittarista:

1. Datan löydettävyys: kyky löytää dataa tiettyä käyttötapausta varten

2. Datanlukutaito (Data Literacy): Kyky tehdä perusteltuja johtopäätöksiä datasta sekä ymmärtää tulkinnan rajat ja yleisimmät vääristymät (biases)

3. Data Governance: datanhallinnan kokonaisprosessi, datan luotettavuus, säännöt sekä regulaatiot

Kuulostaa järkevältä ja samalla tutulta. Näyttää siltä, että tiedolla johtamisesta puhuttaessa puhutaan samalla organisaation datakulttuurista?

Molemmissa näkökulmissa painotetaan mm. tarvetta saada data kaikille käyttöön yhtenäisessä ja oikeellisessa muodossa. Eroja syntyy lähinnä siinä, että tiedolla johtaminen liittyy usein ns. "johdon konsultointiin" eli se tapahtuu varsin korkealla tasolla kun taas datakulttuuri liittyy organisaation kaikkiin toimintoihin. Organisaation datakulttuurin tulee olla hyvällä tasolla, jotta sekä päivittäinen toiminta että tiedolla johtaminen onnistuu.