Avoindata.fi – mistä palvelussa on kyse ja kuinka sitä voidaan hyödyntää?

Tässä artikkelissa tarkastelemme avoindata.fi-sivustoa. Avoindata.fi on Digi- ja väestötietoviraston tuottama ja ylläpitämä palvelu, jonka tarkoituksena on koota avointa dataa yhteen paikkaan. Avoin data tarkoittaa yksinkertaistettuna sellaista dataa, jota jokainen voi hyödyntää mihin tahansa käyttötarkoitukseen. Jokin toimija siis antaa oman datansa vapaasti muiden hyödynnettäväksi. Näin saadaan datasta läpinäkyvämpää, kun kuka vain voi tarkastella ja käyttää sitä. Palveluun voidaan sekä tuottaa dataa että hyödyntää muiden tuottamaa dataa. Avoimen datan lisenssejä on erilaisia, ja niissä määritellään käyttöehdot. Avoindata.fi edellyttää ainakin, että datan lähde mainitaan. Datan tuottajissa on esimerkiksi kuntia, korkeakouluja, yrityksiä ja muita yhteisöjä. Palvelussa on yli 2000 tietoaineistoa ja 700 tuottajaa.

Kuva 1. Avoindata.fi:n etusivu. Palvelu markkinoi itseään sloganilla "Suomen kaikki avoin data yhdestä paikasta".

Havaintoja aineistoista

Dataa tutkiessa kävi ilmi, että useat tietoaineistot eivät olleet sellaista dataa, jota voisi helposti jatkohyödyntää. Joukossa saattoi olla esimerkiksi pdf-muotoisia raportteja hankkeista. Toki nämäkin tarjoavat tietoa, mutta koska data ei ole taulukkomuotoisena, sen hyödyntäminen on työlästä. Tämän vuoksi tietoaineistoa etsiessä kannattaa hyödyntää mahdollisuutta valita vain tiettyjä tiedostomuotoja. Laajennetun haun avulla voidaan määritellä halutut tiedostomuodot, lisenssit, datan julkaisun aikaväli ja niin edelleen. Sivustoa testatessamme huomasimme myös, että joissakin tapauksissa tietoaineisto sisälsi ainoastaan linkin toiselle sivulle, josta dataan pääsi käsiksi.

Tietoaineistosta voidaan katsoa, milloin data on ladattu palveluun ja milloin sitä on viimeksi muokattu. Tämän perusteella moni data osoittautuu vanhentuneeksi. Joku voi tarvita käyttöönsä nimenomaan vanhaa dataa, minkä vuoksi vanhan datan olemassaolo on perusteltua. Ongelmalta voidaan välttyä käyttämällä tietoaineiston haussa lajittelua ”luomispäivän mukaan laskevasti”, jolloin saadaan tuoreimmat aineistot ensimmäisenä näkyviin.

Kuva 2. Tietoaineistoja voidaan lajitella kuvassa näkyvin perustein.

Palvelussa on varsinaisten tietoaineistojen lisäksi rajapintoja (kirjoitushetkellä 68 kpl). Tämä aiheuttaa omalta osaltaan sekavuutta palvelun käyttäjälle, sillä tietoaineistot ja rajapinnat tuntuvat menevän osin päällekkäin, eikä kahtiajako ole selkeä. Rajapintojen avulla pystytään automatisoimaan tietoaineistojen päivittäminen, jolloin data on ajantasaisempaa ja laadukkaampaa. Palvelun käyttöliittymät on rakennettu REST/JSON-rajapintojen päälle, ja kaikki avoindata.fi palvelussa saatavilla olevat aineistot on mahdollista listata REST-rajapinnan kautta. Tietoaineistojen ja metatietojen hakemiseen ei tarvita API-avainta/API-tokenia muuten kuin siinä tapauksessa, jos haluaa muokata tai lisätä tietoja rajapintojen avulla.

Kuva 3. Tällaisia velvollisuuksia organisaatiolla on, mikäli se haluaa dataansa harvestoitavan.

Mitä avoimella datalla voidaan saada aikaan?

Käyttösovellukset-välilehdeltä voi tarkastella, mitä konkreettista palvelussa avoinna olevasta datasta on saatu aikaan. Tämän tekstin kirjoitusajankohtana sovelluksia on 88 kappaletta. Näyttää siltä, että moni näistä sovelluksista liittyy karttoihin. Sovelluksia on muun muassa muinaismuistojen tarkasteluun kartalla, sähkön hinnan seurantaan, tulentekopaikkojen etsimiseen, taksin tilaamiseen ja niin edelleen. Tällaiset sovellukset helpottavat ihmisten arkea ja tarjoavat hyödyllisiä työkaluja ja palveluita. Joukossa on useampi sovellus, joilla voi seurata busseja reaaliajassa kartalla. Tarkastellaan esimerkkinä Nysse-sovellusta:

Kuva 4. Esimerkki palveluun ladatusta käyttösovelluksesta, joka on tehty avoimen datan pohjalta.

Kuva 5. Sovelluksen sivulta voidaan nähdä, mitä tietoaineistoja sovelluksen teossa on käytetty, mikä on sovelluksen nettiosoite, milloin sovellus on julkaistu ja milloin sitä on viimeksi päivitetty.

Käyttökohteen ei tarvitse olla konkreettinen sovellus. Yritykset voivat hyödyntää palvelusta saatavilla olevaa dataa hakemalla sen omille data-alustoilleen. Tällaista dataa voisi olla esimerkiksi sää- tai rakennusdata.

Pohdintaa

Mielenkiintoinen pohdinnan aihe on se, millä perusteella tuottaja päätyy lataamaan dataa palveluun. Tuottajissa yritysten määrä on varsin vähäinen suhteessa muihin tuottajiin, mikä on ymmärrettävää, sillä yrityksellä ei välttämättä ole motivaatiota jakaa dataansa avoimesti. Yritykset saattavat pitää tietoa liiketoimintastrategiansa tai kilpailuedun ylläpitämisen kannalta arkaluontoisena. Tämä voi rajoittaa avoimen datan tarjontaa ja siten myös sen hyödyntämistä eri projekteissa. Yksi pohdinnan aihe on myös se, haluavatko organisaatiot jakaa niin kutsuttua "huonoa dataa", joka sisältää tietoa organisaation toiminnasta, ja joka voi olla negatiivista tai herättää kriittisiä näkökulmia. Organisaatiot saattavat pelätä, että huonolaatuinen tai kyseenalainen data voi vahingoittaa niiden mainetta tai luottamusta.

Toisaalta avoin data tarjoaa myös merkittäviä etuja ja mahdollisuuksia. Se voi edistää innovaatioita ja taloudellista kehitystä tarjoamalla pohjan uusille sovelluksille ja palveluille. Avoimen datan avulla voidaan luoda uusia liiketoimintamalleja ja parantaa päätöksentekoa eri aloilla. Esimerkiksi tutkijat, kehittäjät ja startup-yritykset voivat hyödyntää avointa dataa luodakseen uusia palveluja ja ratkaisuja, jotka hyödyttävät laajaa yleisöä. Vaikka palvelua voidaan hyödyntää menestyksekkäästi omassa projektissa, on datan hyödyntäjän vastuulla selvittää, onko data ajantasaista ja riittävän hyvälaatuista. Lisäksi on syytä tiedostaa, että avoimen datan hyödyntäminen voi tuoda mukanaan haasteita, kuten tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä riskejä. Datan julkaiseminen avoimesti voi altistaa organisaation tietoturvauhkille ja mahdolliselle väärinkäytölle, mikä vaatii asianmukaisten turvatoimien ja käytäntöjen huomioimista.

Kaiken kaikkiaan avoin data tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntäjien on oltava tietoisia niin sen positiivisista kuin mahdollisista haastavista puolista. Tässä tekstissä keskityttiin esittelemään suomalaista avoindata.fi-palvelua, mutta avointa dataa jakavia palveluita on olemassa paljon muitakin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Euroopan dataportaali, joka harvestoi myös avoindata.fi:n kaiken datan. Datan avaaminen ja sen aktiivinen hyödyntäminen edistävät yhteiskunnan kehitystä ja tuovat lisäarvoa niin organisaatioille, tutkijoille kuin yksittäisille kansalaisillekin.

Edellinen
Edellinen

Tietosuojan tärkeydestä

Seuraava
Seuraava

RAWGraphsin tarkastelua visualisointityökaluna