Alustatalous ja datan räjähdysmäinen kasvu
Datan määrä maailmassa on kasvanut räjähdysmäisesti erityisesti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Kasvu on eksponentiaalista, ja internetissä olevan datan määrä tuplaantuu joka vuosi. Mistä tämä valtava määrä dataa oikein tulee, mitä tämä data on ja minkälaisia seurauksia data- ja alustakeskeisyydellä on liiketoimintaympäristölle ja yhteiskunnalle?
Niin sanottu ”dataräjähdys” ei näytä pysähtyvän vielä hetkeen, jos koskaan. Uutta dataa luodaan päivittäin noin 328,77 miljoonaa teratavua. Konkreettisemmin havainnollistettuna luku vastaa noin 70 miljardia DVD-levyä. Voidaan perustellusti todeta, että olemme siirtyneet datatalouteen.
Kuva 1. Vuosittain syntyvän datan määrä globaalisti
Näin vuoden aikana generoidun datan määrä maailmassa on kasvanut. Kaavio ennustaa voimakasta nousua tälle ja ensi vuodelle. Kuva otettu täältä.
Data on alustatalouden keskeinen resurssi
Alustatalous ja sen keskeinen resurssi, data, ovat nousemassa yhä vahvemmin modernin liiketoiminnan ja yhteiskunnan keskiöön. Datan räjähdysmäinen kasvu ei ole pelkästään alustatalouden ansiota, vaan se juontaa juurensa laajemmasta teknologisesta murroksesta. Digitalisaatio, älykkäät laitteet (IoT), ja yleinen teknologinen kehitys ovat kaikki omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, miten dataa syntyy, kerätään ja hyödynnetään.
Alustoilla, kuten Amazon, YouTube ja Meta, on kuitenkin erityinen rooli tässä kehityksessä. Ne toimivat virtuaalisina kohtaamispaikkoina tuottajien ja kuluttajien välillä, keräten samalla mittavia tietomääriä käyttäjien toiminnasta. Esimerkiksi käyttäjien mieltymykset, käyttäytymismallit ja vuorovaikutus alustojen kanssa luovat valtavan määrän dataa päivittäin. Tämä data ei ole vain informaatiota, vaan se muodostaa perustan palvelujen personoinnille ja käyttäjäkokemuksen parantamiselle.
Maailmanlaajuinen dataliikenne on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet, ja video muodostaa siitä yli 50 prosenttia. Tämä korostaa visuaalisen sisällön merkitystä nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa. Videot eivät ainoastaan välitä tietoa tehokkaasti, vaan myös mahdollistavat monipuolisen viestinnän ja vuorovaikutuksen. Muita datatyyppejä ovat esimerkiksi transaktiodata, lokitiedot, tekstit, kuvat, audio, paikkatiedot, 3D-mallit ja sensoridata.
Alustataloudella on varjopuolensa
Teknologiajätit ovat saavuttaneet valta-aseman alustoilla, ja puhutaan jopa alustakapitalismista. Käsite kuvaa suurten teknologiayritysten kerryttämää valtaa kontrolloimalla nykytaloudelle keskeisiä alustoja. Suuret alustat pystyvät keräämään massiivisia käyttäjätietoja ja hyödyntämään niitä entistä parempien palvelujen tarjoamiseen. Tämä voi luoda kynnyksen uusille kilpailijoille ja vahvistaa jo vakiintuneiden toimijoiden asemaa.
Liiketoiminnan rakentaminen yhden alustan varaan on riski yritykselle. Tällöin alustan omistajalla on suuri valta koko liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Omistaja kontrolloi, ketkä alustalle pääsevät ja minkälaisin ehdoin. Alustan omistaja voi muuttaa ehtojaan ja käytäntöjään aivan yllättäen, ja pahimmassa tapauksessa estää alustan käytön tietyiltä yrityksiltä. Tällaisen seuraukset voivat olla yrittäjälle katastrofaaliset.
Suomi on jäljessä datan monetisoinnissa
Alustayhtiöt ovat liikearvoltaan maailman suurimpia yrityksiä. Ne kasvavat muita nopeammin, ja lähes kaikki menestyvimmät globaalit suuryritykset hyödyntävät alustoja. Ne yritykset, jotka osaavat luoda arvoa hyödyntäen dataa, saavuttavat merkittävän ja pysyvän kilpailuedun.
Alustat ovat onnistuneet datansa monetisoinnissa. Alustoilla arvo syntyy tuottajien ja kuluttajien yhteistyönä, vuorovaikutuksessa. IDC:n tekemän tutkimuksen mukaan yritykset käyttävät Suomessa dataa toiminnassaan, mutta datan monetisoinnissa ollaan jäljessä. Yritys voi käyttää dataa joko sisäisesti (esim. päätöstenteossa) tai ulkoisesti (datan myynti muille). Voidaankin pohtia, miten Suomi voisi kiihdyttää alusta- ja datatalouden kasvua.
Sitra arvioi, että tulevaisuudessa datan jakaminen synnyttää lisäarvoa ennennäkemättömällä tavalla Euroopassa: ”Suuri osa tästä lisäarvosta on peräisin yrityksistä, joilla on mahdollisuus saada käyttöönsä dataa toisilta organisaatioilta”. Datan avoin jakaminen organisaatioiden välillä voisi toimia kehityksen vauhdittajana, edistäen kestävää kehitystä ja talouden kasvua Euroopassa.
Lähteet
https://www.sitra.fi/artikkelit/nelja-lahestymistapaa-datalla-ansaitsemiseen/